Kisailut kasarin tahtiin

Hieman emmittyäni olin ilmoittanut Aavan ACEn kisoihin. Teemana 80-luku. Käytiin juoksemassa 2 Esa Muotkan tuomaroimaa mukavaa rataa, mutta nollat edelleenkin antavat odottaa itseään. Miniykkösiä oli ilmoitettu vain 5. Lähtölistojen tultua haukoin henkeäni. Numerolla 1 starttasimme me, jota olin jo ennen ilmoakin jännittänyt ja meinannut jättää ilmon sen takia laittamatta.

Eniten jännitti muistaisinko rataa, mutta toisaalta yritin pitää ajatukset posiitivisina ja mennä ilman paineita. Lähdössä ei enää jännittänyt sen enempää kuin yleensäkään. Olin siis saanut itseni psyykattua enkä ottanut paineita ekana starttaamisesta.

A-rata

A-radan nollatoiveet katosivat ekalla esteellä. Jostain syystä Aava lähestyi hyppyä huonosti ja rima tuli alas. 5. esteen jälkeen Aava haistoi kuvaamassa olleen poikaystäväni ja pinkaisi aidan varteen haistelemaan. Olin ihan äimänä, koska Aava ei koskaan ole tuolla tavalla karannut eikä viime kisoissakaan poikaystäväni kiinnostanut ollenkaan. *

Karkauksen jälkeen se hyppäsi vitoshypyn uudelleen, joten siitäpä hylky. Loppurata meni ihan ok, keppien alku hieman vielä ontuu.

B-rata

B-radalla kepeille meno oli taas vaikeaa vaikka yritin ottaa Aavan haltuuni siten, ettei se kuumuisi minun pysähtymisestä. Aava ei kestä jos liikkeeni pysähtyy radan aikana missään vaiheessa, mutta myös asennollani on väliä. Tuli todettua tämä viime treeneissä. Kielto siitä joka tapauksessa tuli. Rata eteni mukavalla temmolla aina pituudelle asti, jonka jälkeen Aava TAAS karkaisi. Virheitä tästä ei kuitenkaan tullut, mutta aikaa kului. Puomin kontaktilta tuomarin käsi nousi ja minä olin myöhässä ohjaamassa putkelle, joten pientä hermostumista oli havaittavissa koirassa. Tulos tehtiin, jossa ei kuitenkaan hirveästi kehumista ole. 10rv + 7,20s yliaikaa.

Jokseenkin olen aika pettynyt aina, kun tuloslistalla ratavirheiden lisäksi aikavirhe on plussalla. Tiedän, että kun meillä sujuu niin ajat alittuu (ainakin ykkösluokassa). Ja vaikka yliajat johtuu aina jostain, jolloin rata ei sujukaan suunnitelmien mukaan, niin mielessäni kiroan "@&%¤ yliaika". Mielummin vaikka hylky, kun yliaikaa.....

Tällä kertaa meillä oli onni matkassa. Kaksi koirakkoa teki nollan ja kaksi hylyn, joten palkintopallille päästiin näissäkin kisoissa.

Putkeen lähetykset molemmilla radoilla (ysi ja kymppiputkille) onnistuivat hienosti eikä Aavakaan joutunut yhtään arpomaan mitä pitäisi tehdä. Taikasana taitaa olla määrätietoiset ja selkeät "putkeen" käskyt, onnistuu nimittäin paremmin kuin "putkeenputkeenputkeen".

Tuomari totesi kättelyssään, että olisi meille sen nollankin suonut, joten kaipa tuomaritkin näkevät meissä potentiaalia. Kaksi kertaa palkinnoille ollaan päästy ja kaksi kertaa meille on samasta asiasta sanottu ja kehuttu.

Nyt vähän harmittaa, kun ensi viikonlopun kisat menevät meiltä ohi. Aavan juoksut alkavat todennäköisesti ihan näillä näppäimillä, joten en halunnut riskeerata. Jännäsin näitäkin kisoja olisiko päästy osallistumaan. Seuraavan kerran kisoja mietinnässä toukokuussa ulkokentillä.

*) Viime kisoissa Aava karkasi B-radan kepeiltä, koska oli saanut ennen rataa vainun juuri saapuneista porukoistani ja luuli ratahenkilöä tutuksi. Silloin ei poikaystävästä ollut mitään väliä. Tällä kertaa pelkästään poikakaverini oli mukana ja ilmeisesti Aavan piti löytää joku tuttu. Yleensä se ei välitä poikakaveristani. Tästä viisastuneena taidan pyytää seuraavilla kerroilla kuvaajaksi muita kuin perheenjäseniä.