Viikot vaan vilisevät eteenpäin ja reilu viikko sitten maanantaina huomasin, että edessä on viimeinen DOBO Recovery -kurssin treenikerta. Olen pitänyt teenipäiväkirjaa viikko viikolta, joten on aika koostaa treenihuomiot myös tänne. Treenipäiväkirjan olen jakanut kahteen osaan selvyyden vuoksi. Ensimmäisen treenin huomioita olikin listattuna edellisessä DOBO-postauksessa, joten edetään suoraan treeniin kaksi.
Huomiona, että ennen jokaista treeniä tehtiin omatoimisesti 10-15 minuutin lämppälenkit. Myös jäähdyttelylenkit pyrittiin tekemään niiltä osin kuin prinsessa suostui loskassa kulkemaan.
TREENI II: 23.10.
Toinen treeni alkoi avaavilla taivutuksilla, venytyksillä sekä kiepeillä ja kasi-liikkeillä. Näin saatiin koiran lihaksia lämpimäksi ennen varsinaisia tehtäviä.
Toisen treenin teemana oli sivuaskeleen opettelu sekä jumppavälineisiin tutustuminen. Ensituntumaa otettiin myös peruuttamiseen. Treeni päättyi lopputaivutuksiin ja venytyksiin, jotka olivat kestoltaan hieman pidempiä lämppävenytyksiin nähden.
HUOMIOITA TREENIN AIKANA
Jokaisen treenin aikana tein havaintoja Aavan tekemisestä, käyttäytymisestä, liikkumisesta jne. Tarkkailin jatkuvasti tuleeko esiin mm. ontumista, kieltäytymistä ja oikomista tehtävissä. Jokaisen treenin aikana olin myös tarkkana siitä, että liikkeet tehdään oikein ja pyysinkin etenkin alkuun paljon ohjausta, jotta en omalla toiminnallani aiheuttaisi hallaa kuntoutumiselle.
TAIVUTUKSET JA VENYTYKSET: Huomioin jo ensimmäisen viikon jälkeisissä kotitreeneissä, että Aava taipuu sekä lämmittely- että lopputaivutuksissa selkeästi paremmin oikealle. Taivutusten aikana tuin Aavaa kevyesti kädelläni takaosasta välttääkseni
takaosan liikkumisen. Mikäli takaosa liikkuu taivutuksen aikana, menee
sen hyöty, sillä liike ei enää silloin venytä lihaksia. Ero oikealle puolelle taipumisessa näkyi siten, että takaosa pysyi paremmin hallinnassa eikä Aava tukeutunut käteeni niin voimakkaasti tai lähtenyt pyörimään taivutuksen mukaan. Vasemmalle puolelle taivuttaessa Aava tarvitsi huomattavasti enemmän tukea.
Venytyksistä myös ylälinjaliike aiheutti päänvaivaa ohjaajalle, koska en oikein hahmottanut miten koiran pitäisi liikkua.
SIVUASKEL: Sivuaskeleen opettaminen oli minulle vaikeaa sillä ollessani koiran edessä en suoraan sanottuna nähnyt miten sen tappijalat liikkuvat. Sen mitä näin, huomasin, että Aava tulee mielellään suoraan riman yli eikä ota sivuaskeleita (mikä agilitytausta?). Kouluttaja kuitenkin sanoi katsoessaan kauempaa, että kyllä se niitä sivuaskeleitakin otti. Oli muuten äärimmäisen hankala palkata oikeasta liikkeestä, kun en nähnyt mitä siellä koiran kropan alla tapahtuu.
TASAPAINOTYYNYT: Sivuaskeltreenin jälkeen päästiin tutustumaan jo hieman enemmän tasapainotyynyihin, joista ainakin itse olin tosi innoissani. Aluksi kokeiltiin luunmuotoista, korkeampaa ja hieman kiikkerämpää tasapainotyynyä. Aava tarjosi hienosti etuosaansa tyynylle ja houkuttelemalla myös takaosa saatiin kyytiin. Hytinät tyynyllä oli melkoiset ja Aavan ilmekin vähän kauhistunut. Tuin tyynyä jaloillani aika reilusti, jotta Aavan olisi alkuun mukavampi olla siinä. Tehtiin lyhyitä seisomisia tyynyllä ja huilattiin välillä, minkä jälkeen kokeiltiin uudestaan. Rohkeasti Aava lähti kiipeämään tyynylle uudestaan eli traumoja ensikosketuksesta ei jäänyt. Kiikkeryyden vuoksi kouluttaja toi vielä tavalliset tasapainotyynyt, joilla Aava oli jo selkeästi rennommin.
PERUUTTAMINEN: Tunnin lopuksi, vielä ennen lopputaivutuksia, aloitettiin peruutuksen harjoitteleminen. Aava oli siinä vaiheessa jo niin väsynyt, ettei sen keskittymiskyky riittänyt. Taisi myös ohjaaja olla vähän pyörällä päästään eikä tajunnut mitä pitäisi tehdä ja mistä palkata. Koira tarjosi istumista ja komensi, kun palkkaa ei herunut. Ohjaajan ensimmäinen ahdistus taisi iskeä tässä vaiheessa: "Ei me ikinä opita tätä!"
HUOMIOITA TREENIN JÄLKEEN
Kuten ensimmäisen treenin jälkeen, niin myös nyt Aava ontui oikeaa etujalkaansa kotiinpäästyämme. Se sai särkylääkettä, nukkui yön rauhallisesti eikä seuraavana päivänä oireita ilmaantunut. Seuraava päivä otettiin rauhallisesti, jotta koira pääsisi palautumaan treenistä kunnolla. Myöhemmin viikon aikana ei ontumista tai muita oireita näkynyt.
KOTITREENIVIIKKO
Kotitreenit olivat olennainen osa kurssia, sillä tunti kerran viikossa olisi ollut liian lyhyt aika tulosten näkymiselle. Toisella kotitreeniviikolla harjoitukset painottuivat peruuttamisen opetteluun, sivuaskeltreeniin ja venytyksiin. Ko. viikolla kotitreenejä tehtiin 2 ja molemmat olivat kestoltaan noin tunnin mittaisia. Saimme kouluttajalta kotitreeniohjeet, joita alettiin heti hyödyntää.
Kotitreenien jälkeen ontumista tai muita oireita ei tullut esille.
PERUUTTAMINEN: Tätä treenattiin paljon. Vireystilan ollessa kohdillaan ja naksutin kun oli käytössä, alkoi Aava hienosti tajuta mistä on kyse ja tarjosi peruuttamista mielellään. Sheippaamalla edettiin ja nyt alkuun Aava sai palkkaa parista taaksepäin suuntautuvasta askeleesta.
SIVUASKEL: Varsinainen murheenkryyni ja ohjaajan inhokkiliike. Kotona otin kameran mukaan treeneihin ja videokuvasin Aavan liikettä takaapäin, jotta saisin jotain selkoa tuleeko niitä sivuaskeleita vai ei.
VENYTYKSET: Venytykset ja taivutukset oli mukana jokaisessa kotitreenissä sekä alkuun että loppuun. Lisäksi tehtiin paljon myös kaseja ja kieppejä sekä tassunantoja eri korkeuksille ja suunnille.
TREENI III: 30.11.
Ennen kolmatta treeniä olin kouluttajaan yhteydessä sähköpostitse omasta epävarmuudesta liikkeiden ohjauksessa ja kerroin myös Aavan ontumisesta viikkotreenin jälkeen. Kouluttaja ja fysioterapeutti olivat pohtineet meille sopivia liikkeitä etukäteen ontumisasian huomioiden. Tällä treenikerralla oli mukana myös fysioterapeutti, joka teki välitarkastusta.
Treeniin sisältyi peruuttamista, venytyksiä ja taivutuksia, tikapuu/esteratakävelyä ja fyssarin antamien ohjeiden toteuttamista.
FYSIOTERAPEUTIN VÄLITARKASTUS
Ensimmäiseksi fysioterapeutti otti puheeksi Aavan ontumisen. Hän kävi läpi koiran ja totesi, että ontuminen on luultavasti johtunut upottavilla alustoilla (eli tasapainotyynyillä) tehdyistä harjoituksista. Saimme ohjeeksi kokeilla tehdä kovalla tasapainolaudalla tassunantoja sekä aloittaa puolipalloihin tutustuminen.
Fyssarin tutki Aavan eikä löytänyt kummallisuuksia siitä. Oikea polvi ei enää luksoinut samalla tavalla. Aluksi fyssari kerkesi jo sanoa, ettei polvi luksoisi ollenkaan, mutta ilmeisesti se kuitenkin napsahti pari kertaa tarkemmin tutkiessa. Itse en ole koskaan huomannut polven luksoivan, niin on ollut hankala seurata sitä. Enkä kyllä uskallakaan mennä kovasti kokeilemaankaan, josko se luksoisi.
Toin fyssarille esille, että olen huomannut Aavan taipuvan paremmin oikealle. Hän pyysi näyttämään ja totesi saman, muttei oikein osannut sanoa mistä se johtuu. Vasemmalle puolelle suuntautuvia treenejä hän kannusti tekemään paljon. Hän totesi myös, että vauhtia pitäisi saada edelleen hitaammaksi kiepeissä ja kaseissa, jotta niistä olisi oikeasti jotakin hyötyä.
HUOMIOITA TREENIN AIKANA
PERUUTTAMINEN: Treenin alkuun kävimme kouluttajan kanssa läpi peruuttamisen. Tämä siis pyynnöstäni siksi, etten itse ollut täysin
varma mitä koiran tulee tehdä ja mistä palkitaan jne. Kotitreenin
ansiosta peruuttaminen sujui viikkotreeneissä jo melko hyvin ja pikkuhiljaa aloin vaatia enemmän
ja enemmän.
YLÄLINJAVENYTYS: Pyysin kouluttajalta apuja myös ylälinjavenytykseen samoista syistä kuin peruuttamiseen. Ventyksen olen ohjannut täysin oikein ja Aava on myös tehnyt
sen hienosti, sitä en vaan itse tiennyt tai ollut varma asiasta.
Helpotti kummasti kun sai taas kädestä pitäen ohjausta ja luottoa omaan
tekemiseen. Muut venytykset ja taivutukset sujuivat hyvin.
TIKAPUU/ESTERATAKÄVELY: Tämä oli myös yksi niistä liikkeistä, joista en itse kovinkaan pitänyt. Liike itsessään on erittäin hyvä kehittämään lihaskuntoa, mutta luulen, että muut asiat vaikuttivat siihen etten siitä tykännyt. Ensinäkin oli tosi vaikeaa hallita Aavaa hihnassa kävellen sen vierellä, kun toinen hyppii iloloikkia agilityn toivossa. (Huoh, meillä molemmilla taitaa olla ikävä kentille...) Itseäni ärsytti suunnattomasti myös se, kun sain Aavan rauhallisesti kävelemään ja hamuamaan nameja rimojen välistä, se oikoi liikkeessä pompauttamalla takaosan yli jalkojen yksi kerrallaan noston sijaan. Etujalat se kyllä nosti ihan oppikirjan mukaisesti. Runsailla toistoilla tulosta olisi varmasti alkanut tulla, mutta kun neidillä oli hankaluutta löytää keskittymiskykyä näin rauhalliseen toimintaan, niin turhauduin itse ja siirryin mielummin seuraavaan tehtävään. Täysii tai ei ollenkaan, eiku?
TASSUNANNOT TASAPAINOLAUDALLA: Fyssarin välitarkin jälkeen lähdettiin heti kokeilemaan uusia liikkeitä. Aava kipusi matalalle tasapainolaudalle varmasti, vaikka kiikkerä alusta vähän taas jännittikin. Pyysin Aavaa istumaan laudalle, tuin lautaa ja pyysin tassuja. Tassu kerrallaan hieman epäröiden tassut lähtivät nousemaan ja palkkasin alkuun ihan yhdestäkin tassunannosta (tasaisella alustalla pyydän aina pidempää sarjaa "TASSU-TOINEN" käskyllä ennen palkkausta). Tasapainon löydyttyä alkoi huima tassujen huitominen. Aavasta näki miten se nautti tekemisestä ja varmasti ainoa asia sen päässä sillä hetkellä oli "namin takia teen ihan mitä vaan". Huippuhetkiä!
PUOLIPALLOT: Tunnin lopuksi harjoteltiin vielä puolipalloja. Koskaan aiemmin ei kumpikaan meistä ollut tehnyt niiden kanssa mitään, joten oli aloitettava ihan alusta. Lähdettiin opettamaan koskemista sheippaamalla. Aluksi oli tavoitteena vaan saada koira koskemaan palloja tassullaan. Aava turhautui jonkin verran, kun ei tajunnut mitä pitää tehdä. Joka palkkauksen jälkeen huomasi, miten sen päässä raksuttaa. Vielä tämän treenin aikana Aava ei selkeästi painanut tassuaan pallolle, vaan vahingon kautta hipaisuista palkkailin sitä.
HUOMIOITA TREENIN JÄLKEEN
Aava oli väsynyt ja painui suoraan kotiinpäästyä nukkumaan. Se ei ontunut heti treenin jälkeen tai seuraavina päivinä.
KOTITREENIVIIKKO
Aava leikki ja painiskeli Innan kanssa sisällä valvotusti viikon aikana, mutta oireen oiretta se ei näyttänyt. Kotitreenit sujuivat hyvin ja niitä ehdittiin varsinaisesti tehdä vain yhden kerran noin 1 tunnin treeni.
PERUUTTAMINEN: Sujui jo paremmin. Selkeästi ei vieläkään peruuta muutamaa askelta pidempään, mutta suunta on hyvä.
TASSUNANNOT: Kotoa ei tasapainolautaa löydy, niin sovelsin tassunantoja tasaisen alustan treeniin. Pyysin melko pitkiä sarjoja eri tasoille ja Aava teki tosi innostuneesti ja keskittyneesti.
PUOLIPALLOT: Kotoa ei myöskään löydy oikeita puolipalloja, joten jouduin soveltamaan tässäkin. Näpersin vanhoista lapasista pehmeät mytyt ja alettiin treenata. En vieläkään ihan täysin käsitä mitä neidin päässä oli tapahtunut treenittöminä päivinä. Vaikka tekemäni puolipallot poikkesivat paljonkin oikeista, Aava tuntui tajuavan heti mikä on jutun juoni. Huomioiden sen, ettei kunnollisia osumia viikkotreenissä ehtinyt tulla, suoriutui Aava aivan mielettömän upeasti tehtävästä. Tuskin ehdin edes pyytää (tässä vaiheessa ei edes ollut käskysanaa) tassun tarjoamista mytylle, kun Aava huitoi menemään molemmilla etutassuilla. Aivan uskomatonta kehitystä ja tästä jos mistä näin, miten koira prosessoi asioita myös levossa.
Koosteet kahdesta viimeisestä treenistä ja fysioterapeutin lopputarkastuksesta myöhemmin julkaistavassa treenipäiväkirjan osassa 2.
