17.4.2013

Piipahdus Maaningalla

Piipahdin muutaman tunnin Maaningalla viime viikon torstaina eli 11.4. Meillä kun ei vielä oo pyykinpesukonetta täällä (käytiin eilen ostamassa ja saadaan se ens viikolla jeee!), niin kävin pyykkäämässä sillon. Samalla yritin saada Aavaa piristymään masennuksestaan. Leikkeihin se lähti mukaan kuten normaalistikin, ehkä vähän mietteliäämmin. Ulkonakin se etsi suuhunsa kepin, jota sille piti viskellä ja mielellään juoksi sen perässä ja etsi sitä lumihangesta. Porukoiden sanojen mukaan Aava ei oo ollu minun muuton jälkeen normaali. Edelleen alakuloinen ja viettää paljon aikaansa piilossa omassa "pöksässään" eli kevythäkissä. Eikä oikein syty enää leikkimäänkään.


Pöksässä
 Harjoteltiin ja muisteltiin kaikenlaisia perustemppujakin, kuten maahanmeno, istuminen, mangusti (orava), tanssi ja tassu. Ne onnistui tosi hyvin ja Aava teki mielellään ja ahmi makupalojakin, vaikka muutoin syöminen on taas mennyt nirsoiluksi. Palauteltiin mieleen myös näyttelykäyttäytymistä Kiuruveden näyttelyä silmällä pitäen ja vitsit miten paljon naksuttimesta on apua! Aava on oppinut sen avulla älyttömän nopeesti mm. kontaktit agilityssä, maahanmenon ja näyttelyseisomisen, siten että se kestää vaikka minä olisinkin pystyasennossa. Yleensähän esitän Aavan näyttelyissä polvillani/kyykyssä sen vieressä, jottei se istuisi tai muuta.




Kun aloin tehdä lähtöä, Aava tietenkin vaistosi sen ja kävi istumaan eteisen lattialle ja mulkoili minua alta kulmiensa, kuin sanoen "taasko sinä jätät minut". Kyyneleet silmissä sanoin Aavalle heipat enkä kerennyt edes ovea laittaa kiinni kun hirveä huutoitku alkoi..

Akseli Suuri
Monsteri Hirmuinen
Huomenna, torstaina ollaan EHKÄ menossa aksaamaan, riippuen miten minun uusi työ antaa periksi.

Kiuruveden näyttelystä sen verran, että se jää meiltä välistä, koska alkuperäinen tuomari ei päässytkään tulemaan ja tilalla on Esko Nummijärvi, jolta Aava on jo sertin saanut. Harmi, mutta kyllähän noita näyttelyitä tulee.