Olette varmaan kyllästymiseen asti saaneet lukea tästä ongelmasta, mutta nyt vielä päätin pyhittää kokonaisen postauksen tämän asian ruodintaan.
Kaikki alkoi tammikuisten juoksujen tienoilla. En vielä tänäkään päivänä tarkalleen tiedä mitä tapahtui. Alkuun ajattelin, että hallissa kaikuvat äänet sai Aavan hermostumaan, mutta vasta nyt keväämmällä hoksasin malttamattomuuden johtuvan minusta.
Jossain välissä kevättalvea ei olisi huvittanut yhtään lähteä treeneihin, koska tiesin mikä siellä taas odottaa. Melko pian lamppu päässäni syttyi, ja tajusin mistä tässä oikein on kyse. Aloin treenata paikallaanoloa uudestaan siten, ettei rintamasuuntani ollut ollenkaan kohti Aavaa jättäessäni koiran odottamaan. Hankalinta on ollut muutama ensimmäinen metri koiran luota poispäin, niiden jälkeen se malttaa varmasti odottaa.
Erityisen ärsyttävän casesta tekee se, ettei paikallaanolon kanssa ole ongelmia muissa kuin agilityyn liittyvissä tilanteissa. Uloslähtiessä se odottaa kiltisti eikä rynni ruokakupille ilman lupaa. Muuten vaan odota-käskyä treenatessa se kyllä odottaa. Mikä siis neuvoksi?
Pysyminen johdonmukaisena ja määrätietoisena treeneissä, on hieman edistystä ollut havaittavissa. Itselleni haastetta aiheuttaa se, etten siedä yhtään Aavan räksytystä ja menetän hermoni nopeasti. Silloin tekisi mieli lyödä hanskat tiskiin ja päästää koira radalle ilman odottelua. Tiedostan kuitenkin sen seuraukset ja hammasta purren koetan kestää ne hetket ilman hermoromahdusta. Aavan takia on tärkeää pitää itsensä rauhallisena, koska huomatessaan minun kiihtyvän ei kummallakaan ole enää kivaa eikä paikallaanolosta tule sitäkään vähää mitä muutoin.
Pitäisi myös päästä useammin treenaamaan otolliseen ympäristöön. Treenata pitäisi myös itsenäisesti. Erinäisten syiden vuoksi se kuitenkin on jäänyt. Jos vain saisi itseään otettua niskasta kiinni, luulen että ongelma olisi pian selätetty. Kun kuitenkaan kyse ei ole siitä, ettei koira tietäisi mitä sen pitää tehdä.
Tällä viikolla aloitetaan treenit ulkokentällä. Mielenkiinnolla odotan jatkaako Aava käytöstään edelleen vai olisiko parin viikon tauon aikana tapahtunut ihme.
