Kurkkutulehdusta ja kuumetta

Huomasin tiistaina koulusta tultuani Aavassa jotakin outoa ja pienen miettimisen jälkeen huomasin vian olevan koiran haukkuäänessä. Se oli madaltunut huomattavasti normaalista. No, ajattelin vaan että Aavalla on jonkin sortin äänenmurrosta tai sellaista, että kyllä se ohi menee. Sitten olikin jo keskiviikko ja sama "äänenmurros" jatkui. Torstaina huomasin ettei ääntä tullut oikeastaan ollenkaan, vain ihan pientä pihinää.

No, enhän minä alaikäisenä pystynyt lähtemään viemään sitä lääkäriin kun lähimmälle lääkärille 10km matkaa. Illalla vielä huomasin, että Aavalla on kuumetta, koska sen kirsu oli ihan kuiva ja alkoi läähättää kauheasti vaikka ei tehnyt mitään. Tänään kun tulin koulusta Aava ei ollut kotona niin kuin normaalisti, aavistin siis että iskä on varmaan lähtenyt käyttämään Aavaa. Sieltähän ne sitten heti kohta tulivat Aava normaalissa villissään ja iskä lääkepakkaus kädessään.

Toivotaan, että kuuri tepsii ja Aava paranee ilman uusia lääkäri käyntejä!

Juuka 5.3.2011

Käytiin taas näyttäytymässä, tällä kertaa Juukassa (Juuassa, miten se nyt kirjoitetaankaan). Aikaa siellä menikin vaan kokonaisuudessaan ehkä tunti ja matkoihin yhteensä about 3h. Gööttejä oli arvioitavana 6, joista 2 urosta ja 4 narttua. Tuomarina oli Susanne Wendell,  joka "tuomitsi" Aavan seuraavasti:

"Erinomaista tyyppiä oleva nuori narttu, jolla hyvät mittasuhteet. Kaunis pää ja väritys. Hyvä ylälinja. Riittävät kulmaukset takana, edestä avoimet. Ulkonevat kyynärpäät. Hyvä karvanlaatu. Liikkuu ulkonevin kyynärpäin, takaa hyvin. Erinomainen luonne."

Kehätoimitsija antoi meille punaisen nauhan ja ajattelin mielessäni, että sama linja jatkuu eli EH tuli. Sitten tajusin, että näyttelysäännöthän ovat muuttuneet ja tämä minun ajattelemani EH onkin ERI! Jippii! Kilpailuluokassa hävisimme kauniille Jorsakin kasvattamalle nartulle, mutta ei se mitään, tyytyväinen kuitenkin olen tulokseemme! Joka siis kokonaisuudessaan oli JUN ERI JUK 2. Ainoa raivostuttava juttu oli Aavan liikkuminen. "Kyllä se kotona osaa!" -lausahdus oli näyttelymme "teema". Aava oli tosi levoton koko ajan näyttelyssä eikä totellut käskyjä vaan kaikin keinoin yritti saada namin kädestäni. Hyppi, ryntäsi ja kaikkea muuta paitsi ravia. Mutta tästä opiksi ottaneena ja hyviä ohjeita saaneena jatkamme kohti kesää.

Esitin paras uros-kehässä Fennican Jonathan Jovial:in, sillä tämän poika (saman omistajan koiria molemmat) pääsi myös paras uros-kehään.

Monet muuten kysyivät Aavan vanhempia ja sanoivat että on kuulemma Otson kanssa samannäköisiä.

Pentutapaamisessa 26.2.

Ellis järjesti Ihahhurjille lauantaina pentutapaamisen ja samalla juhlistettiin pentueen 1 vee syndejä. Mukana olivat Asteri, Sakari, Hessu ja Aava eli vain Halla (Alva) puuttui. Kuume houreeni takia en jaksa kirjoittaa pitkää tekstiä, mutta toivotaan että kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Huippu mukavaa oli ja aikakin hurahti tosi nopeesti.

Hei, mehän melkein lennetään!

"Kaaarrkuuuuunnn"

"Täten kruunaan sinut Asteri-prinsessaksi"

Hessu ja Asteri

Pojkarna

Aava, Hessu, Sakari, Asteri ja Xena

"Kaaheeta mitä kumman otuksia oovat"

Aava yksvee!

Aava täyttää tänään vuoden ja haluaa toivottaa tasapuolisesti myös ihanille sisaruksilleen Asterille, Hallalle, Hessulle ja Sakarille Oikein Paljon Onnea! :) 

Bear's Katamari 26.4.1998-22.2.2011

Pisimpää elänyt koiramme labradorinnoutaja Nestori,  joka tosin eli yli puolet elämästään "hoidossa" mummolassa, nukkui tänään pois lähes 13-vuotiaana. Nestorin jalat menivät todella huonoon kuntoon ja erikokoisia patteja alkoi nousta Nestorin nahalle, jotka ennen lopetusta olivat varmistuneet syöpäkasvaimiksi. Joulukuussa Nestorin korvasta leikattiin patti pois, eikä sitä sen kummemmin tutkittu, mutta patti kasvoi takaisin entistä suuremmaksi ja oli melko selvää, ettei aikaa ole enää paljoa jäljellä. Ihan viimeisinä päivinä virtsassa oli ollut verta ja Nestori oli päästettävä pois kärsimästä.

Nestori ja minä (4v.) 1998

Nestori muutaman kuukauden ikäisenä kesällä 1998

Nestori ja Nelli (-92..-02) talvella 2000

Viimeisenä elinpäivänään 21.2.2011

 Kaipaamme Sinua Rakas!

"Aito oli tunne
painoit tassut vasten,
joko leikitään?

Oltiin onnellisia,
hetken ainakin.
Syliini käperryit
Oltiin hiljaa.

Muistoihin talletan,
hetkemme yhteisen,
ajan parhaimman."

Värssy: Positiivarit.fi Muisto lemmikille

Gööttilenkillä

Käytiin eilen aamulla virkistäytymässä gööttilenkin merkeissä. Mukana meitä oli 6 ihmistä ja 6 gööttiä. Tehtiin lenkki metsässä ja koirat saivat juosta vapaana ja olivatkin siitä tosi innoissaan. Aava oli aluksi aika arka ja juoksi muita koiria karkuun eikä halunnut ollenkaan olla niitten luona.

Epäilen, että tämä johtuu siitä, kun viime keskiviikko iltana oltiin Aavan kanssa ihan normaalilla iltakävelyllä ja naapurin pihasta juoksee innokas, nuori saksanpaimenkoira narttu ja ensi haistelujen jälkeen ärisee Aavalle, vaikka Aava makasi maassa alistuneena. Säikähdin itsekin aika tavalla tapausta ja otin Aavan syliini. Huomasin kuinka paljon se tärisee, se ei koskaan ole pelännyt niin paljon kuin silloin. Aava myös piti minusta kiinni tassuillaan eikä olisi halunnut mennä maahan, vaikka koiran omistaja oli tullut ottamaan koiran kiinni ja hätää ei enää ollut!

Edetessämme lenkillä (eilen) Aava rohkaistui ja alkoi leikkimään. Ja taisi Onnikin vähän ihastua Aavaan, kun oli jo melkein pentuja tekemässä...

Lisää kuvia Sarin blogissa

Aava, Vega, Vinka, Cindy, Eve ja Onni

Aava oppi eilen uuden "tempun": Aamukahvilla äipän kanssa

Aavan "taidonnäytteet"

Aava on opetellut parin viime päivän aikana uusia juttuja. Esimerkiksi hän osaa käyttää tietokonetta = hyppää tietsikkapöydälle ja etsii pöydältä kaikkea kivaa järsittävää. Pari kynää, liimapuikon "kieritysosa", eväsrasia ja tietokoneen KUULOKKEET on käyneet väärissä hampaissa.