Pelonsekaisin tuntein ilmoitin Aavan heinäkuun alkupuolella Ristiinan ryhmikseen. Viime näyttelykäynnistähän oli vierähtänyt 1,5 vuotta. Tuomarina oli vähän gööttejä arvostellut Tapani Pukkila. Miellyttävän tuntuinen tuomari kaikin puolin.
Aikataulukirjeen pudottua postiluukusta ajattelin, että mitenköhän tässä käy. Gööttejä oli nimittäin ilmoitettu huimat 14. Lähdin kuitenkin matkaan ilman minkäänlaisia odotuksia. Toisaalta tietenkin toivoin sitä viimeistä sertiä. Uroksia oli ilmoitettu 7 ja narttuja samanverran.
Kehän laidalla odotellessa Aava oli rauhallinen ja tarkkaili kiinnostuneena ympäristöä. Välillä iski tylsyys ja alkoi se Aavalle tyypillinen purina ja haukkuminen. Harmittaa, kun jotkut taisivat saada sen kuvan, että Aava olisi vihainen tms. vaikka se oli vain ja ainoastaan aktiviteetin puutetta. Tyyppi rauhoittui heti normaaliksi kun pääsi käymään vähän kävelemässä.
Meidän esiintymisvuoron koitettua Aava liikkui tosi hienosti, eikä yrittänytkään pomppia tai paimentaa ottamalla kengästä kiinni, kuten yleensä. Helpotuksen huokaus pääsi, kun tuomari julkisti Aavan palkinnon. ERI! Se olisi riittänyt oikein hyvin ja olin siihen tyytyväinen. Kilpailuluokassa Aava voitti luokkansa ja sai SA:n. Paras narttu-kehässä Aava voitti kolme muuta koiraa ja sai sertin ja näin ollen tuli myös Suomen Muotovalioksi! ROP-kehässä Aava jäi kakkoseksi hienolle urokselle ja oli VSP.
Eli päivän tuloksena oli AVO ERI AVK 1 PN 1 SERT VSP FI MVA.
Suurimmat kiitokset kasvattaja-Ellikselle tästä ihanasta kultakimpaleesta!
